1 Samuel 22

Daavid Adullamissa

1Daavid lähti sieltä ja pääsi pakoon Adullamin luolaan. Kun hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe kuulivat sen, he tulivat sinne hänen luokseen. 2Hänen luokseen kokoontui kaikenlaista ahdingossa olevaa, velkaantunutta ja katkeroitunutta väkeä, ja hän rupesi heidän päämiehekseen. Häneen liittyi noin neljäsataa miestä. 3Sieltä Daavid meni Mooabin Mispeen. Hän sanoi Mooabin kuninkaalle: "Salli isäni ja äitini tulla asumaan luoksenne, kunnes saan tietää, mitä Jumala minulle tekee." 4Hän vei heidät Mooabin kuninkaan eteen, ja he jäivät tämän luo kaikeksi aikaa, minkä Daavid oli Vuorilinnassa. 5Profeetta Gaad sanoi Daavidille: "Älä jää Vuorilinnaan, lähde täältä ja mene Juudan maahan." Daavid lähti ja tuli Jaar-Heretiin.

Saul surmaa pappeja

6Saul kuuli, että oli saatu vihiä Daavidista ja niistä miehistä, jotka olivat hänen kanssaan. Saul istui Gibeassa tamariskipuun alla kummulla keihäs kädessä, ja kaikki hänen palvelijansa seisoivat hänen luonaan. 7Saul sanoi palvelijoilleen, jotka seisoivat hänen luonaan: "Kuulkaa, benjaminilaiset! Antaako Iisain poika teillekin kaikille pellot ja viinitarhat, ja tekeekö hän teidät kaikki tuhannen- ja sadanpäämiehiksi? 8Tehän olette kaikki salaliitossa minua vastaan, eikä kukaan ole ilmaissut minulle, että oma poikani on tehnyt liiton Iisain pojan kanssa. Ei kukaan teistä välitä niin paljoa minusta, että olisi ilmaissut sen minulle. Sillä poikani on yllyttänyt palvelijani väijymään minua, niin kuin nyt tapahtuu."

9Edomilainen Dooeg, joka seisoi siinä Saulin palvelijain kanssa, vastasi ja sanoi: "Näin Iisain pojan tulevan Noobiin, Ahimelekin, Ahitubin pojan, luo. 10Tämä kysyi hänelle neuvoa Herralta ja antoi hänelle evästä ja antoi hänelle filistealaisen Goljatin miekan."

11Kuningas lähetti kutsumaan pappi Ahimelekin, Ahitubin pojan, ja koko hänen isänsä suvun, Noobin papit. He tulivat kaikki kuninkaan luo.

12Saul sanoi: "Kuule, Ahitubin poika!" Hän vastasi: "Tässä olen, herrani."

13Saul sanoi hänelle: "Miksi olette salaliitossa minua vastaan, sinä ja Iisain poika, koska olet antanut hänelle leipää ja miekan ja kysynyt hänelle Herralta neuvoa, että hän ryhtyisi väijymään minua, niin kuin nyt tapahtuu?"

14Ahimelek vastasi kuninkaalle ja sanoi: "Kuka on kaikkien palvelijoittesi joukossa niin uskottu kuin Daavid, joka on kuninkaan vävy ja henkivartiostosi päällikkö ja korkeassa arvossa hovissasi? 15Olenko tänään ensi kertaa kysynyt hänelle Jumalalta neuvoa? Pois se! Älköön kuningas lukeko mitään viaksi minulle, palvelijalleen, älköönkä kaikelle isäni suvulle, sillä palvelijasi ei tietänyt lainkaan tästä kaikesta, ei vähää eikä suurta."

16Mutta kuningas sanoi: "Sinun on kuolemalla kuoltava, Ahimelek, sinun ja koko sinun isäsi suvun." 17Kuningas sanoi henkivartijoille, jotka seisoivat hänen luonaan: "Käykää tänne ja surmatkaa Herran papit, sillä hekin pitävät Daavidin puolta, ja vaikka tiesivät hänen paenneen, eivät ilmoittaneet sitä minulle." Mutta kuninkaan palvelijat eivät tahtoneet ojentaa kättään lyömään kuoliaaksi Herran pappeja.

18Kuningas sanoi Dooegille: "Käy sinä tänne ja lyö papit kuoliaaksi." Silloin edomilainen Dooeg astui esiin ja löi papit kuoliaaksi, ja hän tappoi sinä päivänä kahdeksankymmentä viisi pellavakasukkaa kantavaa miestä. 19Myös pappiskaupungin Noobin asukkaat hän surmasi miekan terällä, sekä miehet että naiset, sekä lapset että imeväiset, jopa naudat, aasit ja lampaatkin hän tappoi miekan terällä. 20Ainoastaan yksi Ahimelekin, Ahitubin pojan, poika, nimeltä Ebjatar, pelastui ja pakeni Daavidin luo. 21Ebjatar kertoi Daavidille, että Saul oli tappanut Herran papit.

22Niin Daavid sanoi Ebjatarille: "Minä ymmärsin jo silloin, että edomilainen Dooeg, kun hän oli siellä, oli ilmaiseva sen todella Saulille. Minä olen syypää koko sinun isäsi suvun joka hengen kuolemaan. 23Jää luokseni, älä pelkää. Sillä joka väijyy sinun henkeäsi, väijyy minun henkeäni. Olethan turvassa luonani."